Uusi hirvenmetsästyssääntö

Keikup, · Kategoriat: Yleinen

      ALA-OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ   2018

 

1.YLEISTÄ
1.1. Hirvenmetsästyksessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, seuran sääntöjä, tätä hirvenmetsästys-sääntöä,  riistanhoitoyhdistyksen ja riistakeskuksen ohjeita, yhteislupasopimusta ja hyviä metsästystapoja.
1.2. Kaatolupahakemus sopeutetaan hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksiin, luvan myöntäjän suosituksiin sekä metsä-ja liikennevahinkoihin.
1.3. Hirvenmetsästyksessä kaikilla seurueen jäsenillä on tasavertaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet.
1.4. Hirvenmetsästyssääntö käsitellään hirviseurueen kokouksessa ja vahvistetaan seuran vuosikokouksessa.

2. METSÄSTYSMAAT
2.1. Metsästysmaiden vuokraamisesta vastaa seuran johtokunta.
2.2. Metsästysalueista ylläpidetään ajan tasalla olevaa karttaa.

3. KAATOLUVAT
3.1. Kaatolupahakemuksista vastaa seuran johtokunta.
3.2. Seura voi olla mukana ns. yhteisluvassa.
3.3. Kaatolupiin liittyvistä asioista voivat neuvotella seuran nimenkirjoittajat, johtokunnan tehtäviin nimeämät jäsenet sekä hirvijohtaja.

4. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN
4.1. Hirviseurueeseen ovat oikeutettuja liittymään kaikki seuran jäsenet, joilla on voimassa oleva ampumakoe.
4.2. Hirviseurueen perustava kokous pidetään keväällä viimeistään huhtikuun 1. viikolla. Metsästykseen osal-listuvien on ilmoittauduttava viimeistään kokoukseen aikana ja esitettävä voimassa oleva ampumakoetodistus. Osallistuja ei saa olla hakijana mukana muissa hirviseurueissa.

5. METSÄSTYKSEN JOHTO JA TEHTÄVÄINJAKO
5.1. Seuran vuosikokous valitsee tai valtuuttaa hirviseurueen keskuudestaan valitsemaan hirvenmetsästyksen johtajan. Lisäksi hirviseurue nimeää tarpeellisen määrän varajohtajia, lihamestarin ja hänelle varamiehen sekä teknisen vastaavan.
5.2. Hirvenmetsästyksen johtaja johtaa seurueen hirvenmetsästystä metsästyslain mukaisesti. Hän huolehtii myös kaikista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

5.3. Varajohtajat johtavat hirvijohtajan alaisuudessa pienempien ryhmien hirvenmetsästystä. Hirvijohtajan ol-lessa estyneenä hirviseurue valitsee varajohtajien keskuudesta hänelle varamiehen.

5.4. Varajohtajat muodostavat hirvineuvoston, joka toimii tarvittaessa hirvijohtajan apuna neuvoa antavana eli-menä. Neuvoston koollekutsujana toimii hirvijohtaja.

5.5.  Lihamestari vastaa lihojen asianmukaisesta käsittelystä ja säilytyksestä.

5.6.  Tekninen vastaava huolehtii seuran käytössä olevien koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminnasta.

5.7. Hirvenmetsästykseen osallistumisista, seurueen kokoontumisista ja päätöksistä sekä metsästyskauden tapahtumista ja hirvihavainnoista pidetään päiväkirjaa ja tehdään tarvittavat ilmoitukset riistakeskukseen.

 

  1. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA KÄYTÄNNÖT
    6.1. Metsästyksen aloittamisesta päätetään hirviseurueen syyskokouksessa. Kokouksesta poissa olleet jäsenet ovat velvollisia ottamaan selvää kokouksen päätöksistä.

6.2.  Yleisiä metsästyspäiviä ovat viikonvaihteet (lauantai ja sunnuntai). Muina päivinä tapahtuvasta metsäs-tyksestä päätetään hirviseurueen syyskokouksessa.
6.3.  Metsästyskauden metsästyskäytännöistä, ammuttavien hirvien laadusta, ajo- ja koirapyynnistä päätetään hirviseurueen syyskokouksessa. Päivittäisistä metsästyskäytännöistä päätetään aamupalavereissa ennen metsäs-tyksen aloittamista.

6.4.  Kulloinkin metsästettävien hirvien laadusta antaa määräyksen hirvenmetsästyksen johtaja.

6.5.  Koiralla metsästävät valitsevat keskuudestaan koirapyyntivastaavan, jonka johdolla koirien käytöstä sovitaan ennen metsästykseen ryhtymistä. Etusija annetaan toimiviksi tunnetuille koirille.

 

  1. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS JA SAALINJAKO Motto: kevyt osallistuminen = kevyt lihalaatikko
    7.1. Hirviseurueen jäsenen velvollisuuksiin kuuluu mm:
    – osallistua metsästykseen yleisinä metsästyspäivinä
    – osallistua kaadettujen hirvien kuljetuksiin
    – osallistua hirvenruhojen nylkyyn, käsittelyyn ja lihanleikkuuseen
    – osallistua tilojen siivoukseen
    – osallistua peijaisjärjestelyihin
    – osallistua passipaikkojen/tornien rakentamiseen ja huoltoon
    – osallistua kaikkiin muihinkin hirvenmetsästyksen vaatimiin toimintoihin

7.2.  Hirvisaaliin lihat jaetaan siten, että puolet yleisistä metsästyspäivistä oikeuttaa täyteen lihaosuuteen. Hy-väksyttyjä pyyntipäiviä ennen lihanjakoa pitää olla vähintään 1 päivä viikossa tai 4 päivää kuukaudessa. Pyyntipäivien puuttuminen vähentää vastaavasti lihaosuutta.

7.3.  Lihanjakoon oikeuttaviksi pyyntipäiviksi voidaan lukea myös hirvijohtajan hyväksymät viikkopyyntipäivät ja täydet lihanleikkuupäivät.

7.4. Lihanleikkuu ja -jakopäivät ilmoitetaan kaikille hyvissä ajoin etukäteen, lihalaatikot arvotaan.

  1. AMPUMATAITO, ERÄTAIDOT JA SAALIIN KÄSITTELY
    8.1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on oltava vähintään seuraavat taidot:
    – riittävä ampumataito, jonka ylläpitämiseksi on käytävä vuosittain seuran järjestämissä ampumahar-      joituksissa tai suoritettava vuosittain virallinen ampumakoe.
    – on kyettävä luotettavasti tunnistamaan hirven vasa ja eri sukupuolta olevat hirvet

– valmius hirven pistämiseen ja suolistamiseen
– vähimmäistaidot ja varustus metsässä kulkemiseen, suunnistamiseen, tulien tekemiseen, hirven            käsittelyyn ja yhteydenpitoon.

8.2.  Kaatajan on kaadon sattuessa välittömästi ilmoitettava tilanne hirvijohtajalle ja huolehdittava hirven pistä-minen ja suolistaminen ja ryhdyttävä järjestämään kuljetusta nylkyvajalle.

8.3. Saalista tai sen arvoa ei saa vähentää tarpeettomasti tai taitamattomasti ammutuilla laukauksilla, epähygi-enisyydellä eikä millään muullakaan tavoin.

  1. TURVALLISUUS, AMPUMIS- JA HAAVOITTAMISTILANTEET

9.1. Aseet ladataan vasta passipaikalla ja lataus puretaan aina passista poistuttaessa.

9.2. Ajometsästyksessä osoitetussa passipaikassa on jokaisen pysyttävä siihen saakka kunnes tilanne puretaan.

9.3. Hirveä ammuttaessa ampujan on oltava varma kohteen laadusta, turvallisesta taustasta ja hyvästä osumasta.
9.4. Hirveä ammutaan vain varmoissa paikoissa, jolloin tappavan osuman saanti on todennäköisin. Kaikki hir-veä kohti ammutut laukaukset on ehdottomasti ilmoitettava metsästyksenjohtajalle.
9.5. Ampujan tulee aina hirveä kohti ammutun laukauksen jälkeen tarkkaan seurata hirven käyttäytymistä ja mi- käli hirvi ei kaadu havaintoetäisyydelle ampujan tulee:
– ilmoittaa tilanne metsästyksenjohtajalle
– merkitä tarkoin oma ja hirven sijaintipaikka ampumishetkellä
– ampuja ei saa seurata pitemmälle ammutun hirven jälkiä, ellei toisin määrätä
9.6. Jos hirvi todetaan haavoittuneeksi, eikä sitä löydetä, keskeytetään muu metsästys ja kaikki toiminta keskite- tään haavoittuneen hirven etsintään.

10. KAATAJAMÄÄRITYS
10.1. Hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka todennäköisimmin on ampunut ensimmäisen tappavan laukauk-auksen. Tappavaksi katsotaan osuma, joka normaalisti tappaa eläimen viimeistään tunnin kuluessa laukauksesta. 10.2. Tulkintatilanteessa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan tapahtuman osapuolia, muita todistajia ja hirvineuvostoa.
10.3. Sarvet ja pään  saa kaataja. Jos kaataja ei ota sarvia, ne arvotaan kaikkien halukkaiden kesken. Jos kukaan ei ota sarvia, ne kuuluvat seuralle.

11. RIKKOMUKSET JA SEURAAMUKSET
11.1. Metsästyksenjohtajan velvollisuus on ilmoittaa hirvenmetsästyksen yhteydessä ilmitulleet metsästyslain-säädännön rikkeet viranomaisille sekä huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
11.2. Hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuneista sääntörikkomuksista voidaan määrätä seuraamukseksi esim. lihaosuuden vähentäminen tai sen menetys, huomautus, varoitus, aseeton pyyntipäivä, taikka muun seuraamus.
11.3. Seuraamuksen määräämiseksi metsästyksenjohtajan tulee kutsua koolle hirvineuvosto. Neuvostoa, todista-jia ja tapahtuman osapuolia kuultuaan hirvijohtaja tekee asiassa ratkaisun.
11.4. Seuraamuksia aiheuttavia rikkomuksia ovat esim:

– Metsästyslain ja asetusten laiminlyönti
– Yleisten turvallisuusnäkökohtien noudattamatta jättäminen

– Toistuva hirven haavoittaminen tai ohilaukaus
– Toistuva saaliin arvoa vähentävä menettely

– Hirvijohtajan antaman selkeän määräyksen noudattamatta jättäminen

–  Hirvijohtajan kielletyksi ilmoittaman hirven ampuminen
– Hirveä kohti ammutun laukauksen ilmoittamatta jättäminen

11.5. Rikkomuksista määrättävien seuraamusten tulee olla hyvin perusteltuja, oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja kohtuullisia, jolloin rikkomuksen vakavuus ja toistuvuus otetaan huomioon.

11.6. Seurueen keskuudessa mahdollisesti esiintyvät vakavat erimielisyydet tulee saattaa mahdollisimman pian hirvineuvoston käsittelyyn.

  1. PEIJAISET
    12.1. Peijaiset ovat yksi tärkeä tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Tällä edistetään ja lujitetaan seuran ja maanomistajien ja muiden sidosryhmien yhteistoimintaa. Seuralle tulevista hir-vistä päätetään hirviseurueen syyskokouksessa johtokunnann esityksestä.
    12.2. Peijaiset järjestetään tiiviissä yhteistoiminnassa seuran johtokunnan, hirviseurueen ja muonitusjaoston kanssa. Kaikki hirviseurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan peijjaisjärjestelyihin.
  2. KUSTANNUKSET
    13.1. Hirviseurueen kulut ja rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
    13.2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seuran ja hirviseurueen kesken.
    13.3. Hirviseurueen kuluihin luetan mm. seuraavat erät:
    – seurueen hirvien lupamaksut
    – yhteishankinnat
    – muut seurueen hyväksymät kuulut

 

  1. YHTEISTOIMINTA
    14.1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapuriseurojen kanssa yhdessä tehtävään yhteislupahakemukseen
    päättää seuran vuosikokous kuultuaan asiassa hirviseuruetta.
    14.2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten kesken laaditaan kirjallinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon ennen metsästyksen alkua pidettävässä hirviseurueen syyskokouksessa.

    15. METSÄSTYSVIERAAT
    15.1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa mukaan metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta tekee seuran johtokunta tai hirviseurue. Jahtijärjestelyistä vastaa aina hirviseurue.
    15.2. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttämisestä sekä perittävistä maksuista päättävät seuran hallitus ja hirviseurue ennen metsästyksen aloittamista.

 

  1. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS
    16.1. Tämä hirvenmetsästyssääntö annetaan tiedoksi jokaiselle metsästykseen osallistuvalle ja hän on velvol-linen siihen perehtymään.

 

 

Rovaniemellä 29.8.2018

AOE  Syysvuosikokous